Toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos

Ihmisten eliniänodote on kasvanut huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Tanskalaistutkijat arvioivat, että yli puolet vuonna 2011 syntyvistä lapsista elää satavuotiaiksi. Joka neljäs vuosi ennusteeseen tulee vuosi lisää. Samaan aikaan yli 60-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, Suomessa ehkä nopeammin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Taustalla on monia tekijöitä, mutta yksi näistä kiistämättä on uusien yhä tehokkaampien lääkkeiden käyttöönotto. Esimerkiksi hiviin ja aidsiin tai useisiin syöpä- tai verenkiertoelimistön tauteihin sairastuminen ei enää merkitse kuolemantuomiota. Lääkkeet ovat myös parantaneet monen vakavaan tautiin sairastuneen elämänlaatua. Tästä huolimatta lääketutkimuksella on edessään valtavia haasteita. Alzheimerin tautiin, ms-tautiin ja muun muassa useisiin silmän verkkokalvosairauksiin pitää edelleen kehittää lääkehoitoa. Yhtään uutta lääkitystä ei voida ottaa käyttöön ilman perusteellista tutkimusta. Lääketutkimusta tehdään niin lääketeollisuudessa kuin yliopistoissakin, yhä useimmin kuitenkin yhteistyönä eri tutkimusryhmien kanssa.

Eurooppalaisen lääketeollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan investoinnit ovat 17 % liikevaihdosta, kun teollisuuden keskimääräinen investointisuhdeluku on 3,3 %. Uusien lääkehoitojen kehittäminen, tutkiminen ja soveltaminen on keskeinen ja jatkuvasti edistyvä terveydenhoidon osa-alue. Uuden lääkkeen käyttöönottoa edeltää valtava määrä tutkimusta ja testausta. Niiden perusteella päätetään, saako uusi lääke lopulta myyntiluvan ja otetaanko se käyttöön. Lääketutkimusten avulla pitää myös osoittaa uuden lääkkeen terveystaloudellinen hyöty.

Eurooppalainen lääketeollisuus on tärkeä menestystekijä
 

Tutkimustoiminnalla on huomattavia suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Tutkimusta siirtyy Euroopasta kiihtyvää vauhtia alempien kustannusten kehittyvän talouden maihin kuten Brasiliaan, Kiinaan ja Intiaan. Tämä koskee sekä kliinistä että tätä edeltävää tutkimusta. Tämän suunnan kääntäminen on nähtävä tärkeäksi tavoitteeksi Euroopassa, sillä lääketeollisuus on vahva moottori myös Euroopan talouden elpymisessä. Innovaatioita ja tutkimustoimintaa tukemalla voitaisiin ainakin hidastaa tutkimuksen karkaamista muualle. Tutkiva lääketeollisuus ja EU-komissio ovatkin aloittaneet kahden miljardin euron hankkeen EU:n lääketeollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän sekä muiden eurooppalaisten ja kansallisten toimenpiteiden kautta on mahdollista kehittää tutkimusedellytyksiä Euroopassa ja näin säilyttää merkittävää tutkimusta alueella.

Lääketutkimuksella lisää terveyttä, hyvinvointia ja työpaikkoja

Tutkimustieto on high-tech-vientituote. Lääketeollisuus on tärkeä tekijä suomalaisessa tutkimustoiminnassa ja kliininen lääketutkimus voi olla Suomen menestystekijä myös tulevaisuudessa. Suomessa on vuosien mittaan tehty paljon lääketutkimusta ja alan yhteistyöperinne on vahva. Lääketutkimuksen parissa työskentelee tänään noin 1300 henkilöä. Kliinisen tutkimuksen määrät ovat kuitenkin laskeneet useita vuosia: tähänastinen aallonpohja saavutettiin vuonna 2009. Vuoden 2011 ennuste on jälleen laskeva.

Lainsäädäntö ja sen tulkinnat vaikuttavat siihen, kokevatko lääkeyritykset Suomen houkuttelevaksi tutkimusmaaksi. Sama pätee myös eurooppalaisella tasolla. Onko toimintaympäristö lääketeollisuudelle myönteinen ja innovaatioihin kannustava?

On olemassa keinoja, joilla voidaan parantaa Euroopan ja Suomen kilpailukykyä lääketutkimusalueena. Tällaisia ovat mm. viranomaistoiminta, jota tulisi kehittää tutkimusta edistäväksi. Tutkijoille ja lääkäreille olisi annettava mahdollisuus tehdä tutkimusta terveydenhuollossa ja myös kannustaa heitä siihen. Kaikille osapuolille on ratkaisevan tärkeää, että tutkittavien luottamus tutkimuksen laatuun säilyy.

Tutkimusympäristön kehittäminen niin kansallisesti kuin Euroopassa yleisestikin vaikuttaa suoraan eurooppalaisen lääketutkimuksen tulevaisuuteen. Tähän työhön tarvitaan mukaan niin yritykset, yliopistot kuin muukin yhteiskunta. Tutkimusympäristön kehittyminen vaatii paitsi yhteistä vahvaa tahtoa, myös kaikkien osapuolten samaan päämäärään tähtääviä toimenpiteitä.