Suomen Kulttuurirahasto julkisti vuosijuhlassaan 27.2.2014 75-vuotisjuhlavuoden suurhankkeen ”Koko Suomi Leikkii”. Sen avulla jokaiseen Suomen kuntaan perustetaan Terhokerho-niminen sukupolvien kohtaamispaikka, jonne ovat tervetulleita kaikki 5–10-vuotiaat lapset sekä eläkeläiset ja muut aikuiset viettämään kiireetöntä, yhteistä aikaa leikin ja muun puuhailun merkeissä. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Suomen Punainen Risti (SPR). Lisäksi jaettiin neljä palkintoa ja apurahoja yhteensä 22 miljoonalla eurolla.

Palkinnon (à 30 000 euroa) saivat professori Howard Jacobs, toimittaja Ilkka Malmberg, tanssitaiteilija Kaari Martin sekä ja taloustieteen tohtori Ritva Reinikka.

Apurahoja myönnettiin yhteensä 1 060 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle. Hakemuksia jätettiin lokakuun hakukierroksella ennätysmäärä, peräti 8 700, eli lähes 400 enemmän kuin edellisvuonna. Myös apurahansaajia oli yli sata enemmän. Sekä tieteessä että taiteessa apurahan sai noin 12 % hakijoista.

Apurahoja haettiin entistä enemmän tieteen aloilla, erityisesti väitöskirjatyöhön, ja tiede sai myös jaossa aiempaa enemmän rahaa. Tieteen osuus oli nyt 52,3 % (51,0 vuonna 2013), ja taiteen osuus 47,2 % (48,3). Apurahoja myönnettiin eniten väitöskirjatyöhön (31 %), ja toiseksi eniten taiteelliseen työskentelyyn (25 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 57 % eli yhtä paljon kuin viime vuonna. Apurahansaajista ulkomaalaisten osuus oli viime vuoden tasoa eli 8 %.

Keskusrahaston vuosijuhlassa jakamien apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto rahoittaa sekä säätiöiden Post doc -poolin että Professoripoolin hakijoita, molempia miljoonalla eurolla. Näin keskusrahaston kokonaisjako juhlavuonna nousee 22 miljoonaan euroon (21,3 milj. euroa vuonna 2013). Lisäksi maakuntarahastot jakavat kevään vuosijuhlissaan noin 10 miljoonaa euroa.

• Tänä vuonna 150 000 euron apurahan saivat seuraavat:
• turkulainen Kamarikuoro Key Ensemble, ammattikuorotoiminnan vakiinnuttamiseen, vuoden ainoana Katapultti-apurahana
• Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiö, suomalaisten kuvataiteilijoiden työskentelyresidenssihankkeeseen New Yorkissa
• IhmeFilmi ry, nuorten elokuvakasvatustoimintaan
• Helsingin taidehallin säätiö, näyttelytoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
• Luonnon ja riistanhoitosäätiö kestävään maa- ja metsätaloustuotantoon liittyvän viestinnän toteuttamiseen

Tanssin talo ry sai tänä vuonna 120 000 euroa. Kulttuurirahaston kokonaistuki hankkeelle on ollut yhteensä 550 000 euroa vuosina 2011–2014. Hankkeen tavoitteena on saada Helsinkiin Tanssin talo, uudenlainen toiminta- ja tilakokonaisuus, jolla on vahva rooli tanssitaiteen edistämisessä myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Nyt apuraha myönnettiin toiminnan käynnistämiseen

Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista

Akatemiaprofessori Howard T. Jacobs
Palkinto myönnetään vanhenemisen selittäjälle, molekyylien maestrolle

Akatemiaprofessori Howard T. Jacobs (s. 1955) on molekyylibiologian professori Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutissa. Jacobs johtaa Suomen Akatemian FinnMIT  huippuyksiköä. Hänen tutkimuksensa kohdistuu solun energiakeskusten, mitokondrioiden, molekyylibiologiaan ja niiden toiminnan häiriöiden osuuteen sairauksien synnyssä.

Professori Jacobs on tinkimätön biologisten perusilmiöiden tutkija, jonka tutkimukset kuitenkin auttavat ymmärtämään etenkin vanhenemiseen liittyvien sairauksien taustoja ja syitä. Mitokondrioiden häiriöt vaikuttavat myös sydän- ja verisuonitautien sekä syövän syntyyn. Ryhmä tutkii näitä häiriöitä sekä geeniterapian mahdollisuuksia tautimallien avulla.

Jacobs on aktiivisesti, koko persoonansa peliin laittaen vaikuttanut suomalaisen tiedeyhteisön kansainvälistymiseen. Hän on erittäin aktiivinen kansainvälisen tiedeyhteisön jäsen tieteellisissä seuroissa, tieteellisten sarjojen toimituksissa ja muissa luottamustehtävissä. Hän on aktiivinen tieteestä kirjoittaja ja tiedepoliittinen kommentoija. Hän on myös kärsivällisesti puhunut ja kirjoittanut järjen käytön sallimisesta yliopistobyrokratiassa ja tutkimusrahoitusten viidakoissa. Suomessa ei taida olla toista ulkomailta Suomeen muuttanutta huipputason tieteilijää, joka olisi vaikuttanut yhtä myönteisellä tavalla niin pitkään suomalaisessa tiedeyhteisössä kuin Jacobs.

Toimittaja Ilkka Malmberg
Palkinto myönnetään oivaltavasta syväjournalismista, lukijoiden arvostamisesta.

Ilkka Malmberg (s.1954) on Helsingin Sanomien toimittaja, jonka ominta alaa ovat pitkällistä valmistelutyötä ja seurantaa vaativat lehtijutut. Niiden draaman kaari kattaa pisimmillään vuosia, vuosikymmeniäkin. Hän on oivallinen esimerkki hitaan, merkityksiä luovan journalismin voimasta aikana, jolloin pinnalle on noussut yhä enemmän hetkellisiä lukijahuippuja metsästävä klikkaustoimittaminen.

Malmbergin juttujen aiheenvalintaa ajaa uteliaisuus ja tunkeutuminen omalle epämukavuusalueelle. Malmberg on kävellyt juttujaan tehdessään jalkansa rakoille Lönnrotin jalanjäljillä runonkeruuretkillä, matkustanut sadattelevan rekkakuskin kyydissä halki Euroopan ja kuunnellut viikkojen ajan suomalaista nykymusiikkia haluten ymmärtää sitä.

Ehkä kuuluisin Malmbergin pitkistä jutuista on kertomus hänen posiolaisesta Hehtaaristaan. Malmberg osti vuonna 1997 hehtaarin Suomen halvinta maata ja on siitä lähtien raportoinut soisen palstansa kuulumisista jo yli 16 vuoden ajan. Kirjakin hehtaarin tapahtumista on syntynyt.

Malmberg on kertonut olevansa journalisti 24 tuntia vuorokaudessa ja näkevänsä aina ympärillään mahdollisia juttuaiheita. Pieninkään asia tai yksikään ihminen ei ole liian vähäpätöinen hänen aiheekseen. Malmberg kirjoittaa laajoja historiaa ja yhteiskuntaa käsitteleviä reportaasejaan yhtä aikaa ruohonjuuritasolta ja kokonaiskuvan erinomaisesti halliten.

Tanssitaiteilija Kaari Martin
Palkinto myönnetään pohjoisten korkojen kopseesta, suomalaisen flamencon voittokulusta

Kaari Martin (s. 1972) on suomalainen flamencotanssija ja koreografi. Hän on ennakkoluulottomasti uudistanut flamencoperinnettä tavalla, joka on herättänyt ihailua ja innostusta paitsi Suomessa, myös flamencon syntysijoilla Espanjassa. Tästä osoituksena ovat mm. kaikki sooloteokselle mahdolliset pääpalkinnot maailman tärkeimmässä flamencon koreografiakilpailussa Espanjassa vuonna 2012.

Kaari Martin aikoi konserttipianistiksi kunnes näki 16-vuotiaana Carlos Sauran elokuvan Veren häät. Mielenkiinto flamencoa kohtaan heräsi ja Martin aloitti saman tien tanssitunnit. Uransa aikana hän on opiskellut sekä Suomessa että Espanjassa, missä hänen tärkeimpiä opettajiaan ovat olleet flamencon kansainväliset kärkinimet.

Compañía Kaari Martin on yksi merkittävimmistä Espanjan ulkopuolisista nykyflamencoryhmistä, jonka teoksia on esitetty kahdessatoista eri maassa. Se on tuonut andalucialaiseen tanssiin pohjoismaista näkökulmaa ja laajentanut flamencon kerronnan aihepiiriä: mukana on niin Kalevalan tulkintaa, Pientä merenneitoa, Peppi Pitkätossua, kuin tulkintaa Sibeliuksen viulukonsertosta. Keskiössä on kuitenkin aina tinkimätön taiteellinen ilmaisu, jossa liike ja musiikki sulautuvat  yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaari Martin on rohkea ja ennakkoluuloton taiteilija, joka rikkoo rajoja, mutta samalla luo jatkuvasti uutta.

Tanssimisen ja koreografin työn ohella Martin on toiminut pedagogina muun muassa Teatterikorkeakoulussa, Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa ja sekä ulkomailla.

Taloustieteen tohtori Ritva Reinikka
Palkinto myönnetään Afrikan tuntijalle, kehityspolitiikan uudistajalle

Ritva Reinikka (s. 1955) on Maailmanpankin hierarkiassa yksi korkeimmalle edenneistä suomalaisista. Ritva Reinikan työllä on ollut suuri merkitys sekä akateemiselle kehitystaloustieteelle että käytännön kehityspolitiikalle. Hänen työnsä tuloksena kehitysmaiden omien verovarojen käytöstä sekä kehitysavusta on tullut tehokkaampaa.

Väiteltyään taloustieteiden tohtoriksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 1993 Reinikka aloitti työskentelyn Maailmanpankissa Itäisen Afrikan ekonomistina. Myöhemmin hän on ollut mm. tutkimuspäällikkönä pankin tutkimusosastolla, johtajana Afrikan ja Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla sekä maajohtajana eteläisessä Afrikassa. Viime vuosina hän on toiminut Maailmanpankin Afrikan Inhimillisen kehityksen ohjelman johtajana.

Ritva Reinikan työllä esim. Ugandan talousuudistusten valmistelijana on ollut pysyvä vaikutus kehityspolitiikkaan ja kehitystutkimukseen. Reinikka on kehitysavun ns. julkisten varojen perillemeno -raporttien kehittäjä ja niihin liittyvän tieteellisen tutkimuksen pioneeri. Raporttien avulla seurataan, miten maan keskushallinnosta tai avunantajalta lähetetyt varat menevät perille tarkoitettuun kohteeseen kuten kouluihin tai terveydenhuoltoon. Reinikan suunnittelema raportointimalli ja -käytännöt ovat nykyisin tärkeä osa tavanomaista kehityspolitiikan toteutusta.

Reinikalla on ollut tärkeä rooli myös kehitysavun vaikuttavuuden parantamisessa. Hänen Ugandassa suunnittelemansa ja toteuttamansa yrityskyselyt osoittavat infrastruktuurin heikkouden merkityksen tuotannon ja kansakunnan tulojen kasvun esteenä. Kyselyt osoittivat myös sen, että huono hallinto ja korruptio estävät köyhien maiden nousua.

Sirkustaiteilija Thomas Monckton "savusti" flyygelinsä vuosijuhlassa 2014. Kuva: Heikki Tuuli

Vuosijuhlapuheet 2014

Hallintoneuvoston esimies Kimmo Kontula

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Fil. tohtori Teemu Keskisarja

Hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä