Sekä jakosumma että myönnettyjen apurahojen lukumäärä kasvoivat edellisestä vuodesta (56 apurahaa, yhteensä 320.200 euroa).

Päijät-Hämeen rahasto vastaanotti hakuaikana lokakuussa 282 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli noin 2.460.000 euroa. Vuoden 2008 myönnettyjen apurahojen lukumäärästä noin 31 % kohdistui tieteelliseen tutkimukseen ja noin 69 % taiteelliseen toimintaan sekä muuhun toimintaan.

Tieteelle jaetuista 21 apurahasta yli puolet kohdistui kolmelle tasavahvalle alueelle eli biotieteille, historian tutkimukselle ja taloustieteille. Taiteen 46 apurahasta eniten eli 35 % kohdistui perinteisesti säveltaiteisiin. Toiseksi vahvin alue oli kuvataiteet noin 22 % osuudellaan ja seuraavina taideteollisuus ja käsityö 13 %:n sekä lastenkulttuuri 11 %:n osuudella.

Ympäristöala sekä innovaatio- ja liiketoimintaosaaminen olivat vahvasti edustettuina Päijät-Hämeen rahastolta haetuissa ja jaetuissa apurahoissa. Myös muotoilu nousi tänä vuonna selkeästi esiin. Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Hannu Rantanen viittasi alakohtaiseen keskittymiseen myös vuosijuhlan avajaissanoissa:

"Tutkimuksen keskittyminen näille muutamille painopistealoille luo pohjaa sille, että maakuntaan muodostuu elinvoimaisia ja vahvoja kriittisen massan omaavia tutkimusyhteisöjä. Sellaisia, joilla on edellytyksiä tehdä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. On myös alueen näkökulmasta strategisesti viisasta panostaa käytössä olevia tutkimus- ja kehitystoimintaan tarkoitettuja varoja muutamalle vahvalle osaamisalalle."

Vuosijuhlassa jaettiin kaksi kokovuotista (18 000) ja useita puolivuotisia (8000) apurahoja sekä taiteilijoille että tieteen tekijöille. Kokovuotisen kuvataideapurahan 18.000 euroa sai kuvataiteilija Tytti Götsch. Toinen kokovuotinen apuraha myönnettiin fil. maisteri Grazyna Brekille urbanisoitumisen vaikutusta pikoplanktonin esiintymiseen käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Maakunnallisesti merkittävänä hankkeena myönnettiin 20.000 euroa Lahden Elävä Taide -yhdistykselle kesäteatteritoimintaan ja 10.000 euroa Pro Puu ry:lle Rantagallerian toteutuksen koordinointityöhön. Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot –mitali luovutettiin diplomiurkuri Erkki Krohnille Lahden Sibeliustalon urkujen ideoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta.

Vuosijuhlan juhlaesitelmän piti tietokirjailija ja vapaa tutkija Jaana Venkula. Puheenvuorossaan Venkula korosti moniulotteisuuden merkitystä tieteessä ja taiteessa tarvittavan luovuuden kehittymisessä:

"Minkä tahansa ongelman ratkaisussa tarvitaan tiedollisuuden eli episteemisyyden lisäksi neljää muuta ulottuvuutta. Tarvitaan emotionaalisuutta eli tunteiden liikkeelle panevaa voimaa, eettisyyttä eli parhaiten elämää edistävää valintataitoa, esteettisyyttä eli loogisia suhteita ja harmoniaa hakevaa elementtiä. Erityisesti tarvitaan empiirisyyttä eli kokemuksiin, taitoihin ja tekoihin liittyvää ulotuvuutta. Tämä ulottuvuus vahvistuu paitsi arjen käytännön töissä myös liikunnassa ja taiteenharjoituksessa.

"Ei siis ole vain niin, että aivot ohjaavat tekojamme. On myös niin, että se mitä ihminen tekee muovaa aivosolujen yhteyksiä ja tuottaa tietoa. Tekeminen nostattaa ensin ahdistaviakin tiedonoireita, joiden keskinäinen vuorovaikutus sitten synnyttää tiedollisen, taiteellisen tai käytännöllisen oivalluksen. Uusi oivallus, ja siis myös jokainen luova prosessi, syntyy aina edeten ahdistuksesta iloon samalla kun ulkoinen tehtävä, luomisen konkretisoituma, etenee kaaoksesta järjestykseen."