Suomen Kulttuurirahaston Mikko Sillanpään rahasto on myöntänyt 7 500 euron palkinnot professori Erkki Auralle ja maat. ja metsät. tohtori Anni Halmemies-Beauchet-Filleau. Palkinnot luovutettiin Suomen Maataloustieteellisen Seuran vuosikokouksessa 15.4.2014 Pitäjänmäellä, Helsingissä.

Professori Erkki Aura

Professori Erkki Aura on tehnyt mittavan uran suomalaisessa maataloustutkimuksessa. Tutkijana hän on tarttunut moniin erilaisiin ja yleensä hyvin haastaviin aiheisiin. Aura on tutkinut mm. sokerijuurikkaan muokkausmenetelmiä, lannoitusta ja laatuominaisuuksia sekä pelloilta ja turvetuotantoalueilta tulevien vesien kemiallista puhdistusta. Uusimmat tutkimusaiheet ovat lietelannan jakeistaminen sekä metaani-bioreaktorin kehittäminen.

Erkki Aura on tehnyt uransa aikana useita patentoituja keksintöjä ja käytäntöön otettuja menetelmiä. Tunnusomaista Erkki Auran tutkimuksille onkin se, että teknologiset ratkaisut perustuvat vahvaan, monitieteiseen teoreettiseen osaamiseen. Auran oivallusten pohjalta on syntynyt esimerkiksi pikamittausmenetelmä kasvisten nitraattipitoisuuden määrittämiseen ja elektroninen tensiometri. Erkki Auran tutkimusten kirjo on laaja, mutta niille yhteinen nimittäjä on maaperätiede: sen tietojen ja taitojen monipuolinen käyttö.

Erkki Aura väitteli maatalous-metsätieteiden tohtoriksi maanviljelyskemian ja -fysiikan oppiaineesta vuonna 1975. Uransa aikana hän on työskennellyt Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa, Helsingin yliopistossa, Maatalouden tutkimuskeskuksen paikalliskoetoimistossa sekä MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa. Tasavallan presidentti myönsi Auralle professorin arvonimen vuonna 1998.

Tohtori Anni Halmemies-Beauchet-Filleau

Anni Halmemies-Beauchet-Filleau väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi 29.11.2013 Helsingin yliopistossa kotieläinten ravitsemustieteen alalta. Hän tutki väitöstyössään karkearehun säilöntämenetelmän ja kasvilajin vaikutusta lehmän rasva-aineenvaihduntaan ja maidon rasvahappokoostumukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää karkearehuun perustuva ruokintastrategia, joka vähentää tyydyttyneiden rasvahappojen ja lisää tyydyttymättömien rasvahappojen, erityisesti ihmisterveydelle suotuisten omega-rasvahappojen, osuutta maidon rasvakoostumuksessa.

Maitorasva on merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Sen koostumus ei kuitenkaan ole vakio vaan siihen voidaan vaikuttaa lypsylehmien ruokinnalla. Anni Halmemies-Beauchet-Filleau osoitti väitöstyössään, että maitorasvan koostumusta voidaan muuttaa karkearehun käyttöön perustuen.

Ansiokkaan väitöskirjan osajulkaisut julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa kotieläintieteen sarjassa. Väitöskirjatutkimukset toteutettiin Helsingin yliopiston ja MTT:n tutkimusyhteistyönä. Tutkimusta rahoittivat EU, TEKES, alan teollisuus sekä tutkimussäätiöt. Anni Halmemies-Beauchet-Filleau jatkaa tutkimuksen parissa myös väitöksen jälkeen. Hän työskentelee tutkijatohtorina maataloustieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa lypsylehmien lipidi- ja valkuaisaineenvaihduntaan keskittyvissä tutkimusprojekteissa.

Suomen Kulttuurirahaston Mikko Sillanpään rahasto  edistää maataloustutkimusta, kohottaa sen tasoa ja innostaa tutkimustyön suorittajia myöntämällä palkintoja erityisesti nuorille alle 35-vuotiaille tutkijoille, mutta myös varttuneemmille tutkijoille. Professori Mikko Sillanpää (1925 -1992) työskenteli MTT:ssä 1957-1989. Palkinnon myöntäneeseen hoitokuntaan kuuluivat professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta sekä ylijohtaja Erkki Kemppainen ja professori Asko Mäki-Tanila MTT:stä.

Anni Halmemies-Beauchet-Filleau ja Erkki Aura saivat Mikko Sillanpää -palkinnon vuonna 2014. Kuva: Heikki Tuuli