Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska litteratursällskapetin vuonna 2008 käynnistämässä ja vuoden 2011 lopulla päättyneessä Kirjatalkoot-hankkeessa jaettiin tukea kuntien kirjastojen kirjahankintoihin yhteensä 3.465.540 euroa, josta Litteratursällskapetin osuus oli 5,5 %.

Kunnat saivat hankkeen ensimmäisenä vuotena tukea sen perusteella, kuinka paljon rahaa ne olivat käyttäneet kirjahankintoihin vuosina 2005-2006. Vuosina 2009 ja 2010 tukea saivat ne kunnat, jotka olivat lisänneet kirjahankintojaan vuosien 2005-2006 keskiarvoon nähden. Vuonna 2011 tukea myönnettiin vain niille kunnille, joiden kirjahankinnat vuonna 2010 olivat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin 2005-2006.

Hanke otettiin poikkeuksellisen innostuneesti vastaan, sillä Kirjatalkoisiin ilmoittautui kaikkiaan 402 kuntaa koko Suomen 416 kunnasta (97 % kaikista kunnista). Kirjatalkoiden toisena vuotena tukea sai 236 kuntaa, kolmantena vuotena 229 ja neljäntenä vuotena 143 kuntaa. Vaikka hankkeessa mukana olevien kuntien määrä väheni vuosittain tiukentuneiden ehtojen ja mm. kuntien kokonaismäärän putoamisen takia, kaikkien kuntien omat kirjahankinnat yhteensä kasvoivat vuoteen 2011 mennessä 10,9 % vuosien 2005-2006 keskiarvoon nähden.

"Vuosina 2005-2006 Suomen yleiset kirjastot hankkivat kirjoja noin 23,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Viime vuonna hankinnat olivat noin 25,8 miljoonaa euroa. Voimme sanoa, että Kirjatalkoot onnistui kääntämään nousuun 1990-luvun lamasta lähtien laskussa olleet kirjahankinnat", Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toteaa.

"Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska litteratursällskapet ovat tehneet merkittävän kulttuuriteon. Kirjatalkoiden tavoite saavutettiin erittäin onnistuneesti ja kirjastojen kirjahankinnat kääntyivät merkittävään kasvuun", kiittää kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Monipuolisesti uutta kirjallisuutta

Kirjatalkoiden tuella kunnat hankkivat rahoittajien toiveiden mukaisesti monipuolisesti kirjallisuutta. Lastenkirjojen osuus oli 42 % ja aikuisten 58 ,% kaunokirjallisuuden 67 % ja tietokirjallisuuden 33 %. Tuella hankituista kirjoista uutuuskirjoja oli 85 ,% ja ne jakautuivat vuosittain jopa 700-800 eri kustantajan nimekkeisiin. Ruotsinkielistä kirjallisuutta oli 4 % hankinnoista.

"Huolestuttavalta näyttänyt kehitys kirjahankintojen vähenemisestä on onnistuttu kääntämään myönteiseen suuntaan myös ruotsinkielisen kirjallisuuden osalta. Ilahduttavaa lisäystä on nähtävissä niin suurissa kuin pienissäkin kunnissa. Kirjatalkoot-hankkeen vaikutuksesta ruotsinkielisen kirjallisuuden hankinnat  ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet", Svenska litteratursällskapetin toimitusjohtaja Dag Wallgren toteaa.

Uurainen kolminkertaisti kirjahankintansa, Inkoossa hankittiin tietokirjoja ja uusintapainoksia, Helsingissä ja Pyhännällä suosittiin lapsia

Uuraisten kunta Keski-Suomessa lähes kolminkertaisti kirjahankintansa Kirjatalkoiden aikana. "Kirjatalkoot antoi Uuraisten kirjastolle mahdollisuudet rikastaa kirjavalikoimaa myös aineistoilla, joita ei muuten olisi voitu hankkia", sanoo vs. kirjastonjohtaja Minna Puntala. Pyhännän kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla kirjahankinnat nousivat Kirjatalkoiden lähtötasosta 78 prosenttia. Kirjastonjohtaja Sari Seitajärvi kertoo, että tukea kanavoitiin erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuteen. "Hankimme aiempaa enemmän ja monipuolisemmin lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Lisäksi pystyimme lisäämään selkokirjallisuuden ja isotekstisten kirjojen määrää."

Uudellamaalla Inkoon kunta lisäsi voimakkaimmin kirjahankintojaan, vuonna 2011 72 prosenttia vuosiin 2005-2006 verrattuna. "Tuen avulla olemme voineet hankkia esimerkiksi kalliita tietokirjoja sekä eniten kysyttyjen kirjojen lisäkappaleita. Kirjojen lainaus on ollut Inkoossa hienoisessa kasvussa", sanoo Inkoon kirjastonjohtaja Maria Tverin. Suurista kaupungeista kirjahankintoja lisäsi eniten Helsinki. Siellä viime vuonna toteutuneet kirjahankinnat olivat 41 prosenttia Kirjatalkoiden vertailutasoa korkeammat. "Lapset olivat yksi Kirjatalkoiden erityiskohteemme. Lasten kirjalainausten hienoinen nousu voikin selittyä sillä, että aineistoja on nyt ollut paremmin tarjolla. Myös ruotsinkielisiä lastenkirjoja pystyimme ostamaan runsaammin kuin yleensä", kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara sanoo.

Maakunnittain tarkasteltuna kirjahankintojaan lisäsivät eniten Etelä-Karjalan kunnat (+27 %), Uudenmaan kunnat (+22 %), ja Varsinais-Suomen kunnat (+16 %). Yli puolessa Kymenlaakson kunnista kirjahankintakulut supistuivat, yhteismuutokseksi muodostui -4 %. Tarkemmat maakunnittaiset tiedot kuntien kirjahankinnoista löytyvät alla olevasta linkistä.

Vastuu jatkosta kunnilla

"Kirjatalkoot on osoittanut sen, että kunnissa on tahtoa pitää huolta kirjastojen monipuolisista kirjavalikoimista. Siitä kiitos Suomen kunnille. Uskomme, että kuntien vastuu kirjahankinnoista jatkuu Kirjatalkoiden jälkeenkin. Useimmissa kunnissa kirjastojen kirjatarjontaan on saatavissa merkittävä parannus suhteellisen pienilläkin lisäpanostuksilla, jotka eivät vaaranna minkään kunnan taloutta", Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toteaa.

"Koko maan kattava kirjastolaitos on tärkein tiedon ja kulttuurin peruspalvelu, joka tavoittaa kaikki kuntalaiset. Jatko on nyt kuntien käsissä. Mittakaava on syytä muistaa, sillä kirjastopalvelut tuotetaan alle prosentilla kuntien kokonaismenoista, mutta niiden käyttöaste on maailmanennätystasoa. Suomen kirjastolaitos on kansallinen menestystarina, josta on pidettävä jatkossakin huolta", kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä kannustaa.