Suomen Kulttuurirahaston perustaminen on nimetty vuosisadan kulttuuriteoksi Vuosisadan Kulttuurigaalassa Turussa 18.10.2017. Kulttuurirahaston historia on maailman säätiöiden joukossa ainutlaatuinen, koska sen peruspääoma kerättiin koko kansalta. Verkosta löytyvät kaikkien 188 000 perustamiseen osallistuneen suomalaisen nimet.

Noin 30 000 kansakoululaista kiersi syksyllä 1938 ovelta ovelle Suomen jokaisessa kunnassa esitellen Kulttuurirahaston tarkoitusta ja pyytäen sille tukea. Kaikkiaan 170 000 suomalaista osallistui perustamiskirjakeräykseen, jonka tuotto oli 2,7 miljoonaa silloista markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen vuosina 1937−38. Keräyksen toteutti Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys, joka jatkaa edelleen toimintaansa koko maan laajuisena organisaationa.

Perustamiskirjakeräyksen verkkoon siirretyiltä listoilta lähes jokainen suomalainen löytää sukulaisiaan ja tuttaviaan (www.skr.fi/fi/perustamiskeräys). Listoilta voi hakea tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella. Keräykseen osallistuivat niin koululaiset kuin virkamiehet, maanviljelijät ja työväestö.

Kahdeksankymmenen vuoden aikana Suomen Kulttuurirahasto on kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Se on jakanut hankerahoitusta, apurahoja ja palkintoja nykyrahassa laskettuna 800 miljoonan euron edestä. Tuhannet tutkijat ja taiteilijat saavat vuosittain tukea työlleen Kulttuurirahastosta.

Viimeisen 15 vuoden aikana Kulttuurirahasto on apurahojen jakamisen ohella toiminut aktiivisesti kulttuurin saralla laajoja hankkeita aloittaen. Merkittäviä tällaisia hankkeita ovat olleet mm. Kirjatalkoot kuntien kirjastojen kirjahankintoja varten, nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevä Myrsky, saamenkieliset kielipesät, Koko Suomi leikkii sekä vuosina 2017−2020 toteutettava Taidetestaajat. Siinä kolme ikäluokkaa kahdeksasluokkalaisia viedään taiteen äärelle.  

Vuosisadan Kulttuurigaala juhlii satavuotiaan Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurin tekijöitä ja -tekoja. Ministeri Lauri Tarastin johtama palkintolautakunta nimesi eri tahoilta saatujen ehdotusten pohjalta Vuosisadan kulttuuriteko -kategoriassa ehdokkaiksi Lallukan taiteilijakodin rakennuttamisen (1932–33), Suomen Kulttuurirahaston perustamisen (1939), Muumi-hahmojen maailmanvalloituksen (1945–), Cantores Minores -poikakuoron perustamisen ja ylläpitämisen (1953–) sekä asemakaavapäätöksen Vanhan Rauman puutaloalueen säilyttämisestä (1981). Voittaja julistettiin Turun Logomossa järjestetyssä gaalassa 18.10.2017.

– Kun Suomen juhlavuoden teema on yhdessä tekeminen, Kulttuurirahaston perustaminen sopii siihen täydellisesti. Koko Suomi laidasta laitaan oli mukana. Erityiskiitos kuuluu niille pienille kansakoululaisille, jotka köyhän Suomen loskaisilla kyläteillä tarpoessaan eivät varmaan arvanneet olevansa toteuttamassa vuosisadan kulttuuritekoa, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
 

Palkinnon vastaanottivat Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava ja Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asko Peltola. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600, etunimi.sukunimi@skr.fi

Lisätietoja Vuosisadan Kulttuurigaalasta: www.kulttuurigaala.fi. Vuosisadan Kulttuurigaala on katsottavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4256365