Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt inarinsaamen elvytykseen vuosina 2008-10 yhteensä lähes 300.000 euroa.

Inarissa vietettiin 6.8.2010 vuoden kestäneen inarinsaamen kielen täydennyskoulutuksen päättäjäisiä. Koulutuksen järjesti Oulun yliopiston Giellagas-instituutti yhteistyössä Anarâškielâ servi ry:n (Inarinsaamen kielen yhdistys) ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Koulutukseen osallistui 17 eri aloja edustavaa aikuisopiskelijaa, joista osa on inarinsaamelaisia ja osa suomalaisia. Heitä yhdisti halu saavuttaa sujuva inarinsaamen kielen taito ja alkaa käyttää kieltä työelämässä.

Kielipesätoiminta elvyttää kieltä

Inarinsaamen kielen täydennyskoulutus suunniteltiin paikkaamaan kielenpuhujayhteisössä vallitsevaa työntekijäpulaa. Noin 350 hengen puhuma inarinsaamen kieli on elpynyt voimakkaasti vuonna 1997 alkaneen kielipesätoiminnan avulla. Tähän mennessä nelisenkymmentä lasta on oppinut kielen Inarin kielipesässä. Vuodesta 2000 alkaen inarinsaame on ollut eri aineiden opetuskielenä Inarin koulussa. Myös monet aikuiset ovat opetelleet kielen, ja sitä on alettu käyttää enemmän perheissä.

Yhteisöön on kuitenkin muodostunut tilanne, jossa työikäisiä kielenpuhujia on aivan liian vähän suhteessa lapsiin ja vanhempiin ikäluokkiin. Ongelma on vaikuttanut esim. opettajien saatavuuteen, mediatarjontaan ja oppimateriaalitilanteeseen.

Koulutettavien motivaatio säilyy korkeana

Vuoden kestävän intensiivisen koulutuksen ajaksi opiskelijat irrottautuivat työ- ja opiskelupaikoistaan yksilöllisesti räätälöidyn rahoituksen turvin. Opiskelijoiden toimeentulo koostui vuoden aikana mm. Työ- ja elinkeinohallinnon koulutustuesta, Koulutusrahaston aikuiskoulutustuesta, saamen kielilakiin perustuvasta oikeusministeriön valtionavustuksesta ja Suomen Kulttuurirahaston myöntämistä stipendeistä. Kulttuurirahasto rahoitti pääosin myös koulutusta edeltäneen puolitoistavuotisen suunnitteluvaiheen, jonka ansiosta koulutuksesta saatiin räätälöityä mahdollisimman hyvin tarpeita vastaava, monipuolinen kokonaisuus.

Koulutuksen teoriaosuus noudatti Giellagas-instituutin inarinsaamen kielen opetusohjelmaa, jonka lisäksi suunniteltiin laaja harjoitteluosuus. Tämä koostui työharjoittelusta inarinsaamenkielisissä työpaikoissa, saamelaiskulttuuriin liittyvistä käytännön kursseista sekä kielimestariharjoittelusta. Kielimestariharjoittelun aikana opiskelijat pääsivät äidinkielisten inarinsaamen puhujien koteihin kuulemaan arkipäivän kieltä ja tutustumaan inarinsaamelaiseen kulttuuriin muistelusten ja yhteisten askareiden kautta. Tätä alunperin USA:n uhanalaisimpien alkuperäiskielten elvyttämisessä kehitettyä menetelmää käytettiin nyt saamelaiskielten puhuma-alueella ensi kertaa tässä laajuudessa.

Opiskelijoiden motivaatio on pysynyt korkealla koko opiskeluvuoden ajan eikä kukaan ole esimerkiksi keskeyttänyt koulutusta. Koulutuksen konkreettisena tuloksena useat opiskelijoista ovat työllistymässä syksystä 2010 alkaen inarinsaamenkielisiin töihin, mm. opettajiksi ja lastenhoitajiksi. Monet ovat alkaneet puhua inarinsaamea myös lapsilleen. 

Koulutus tulee vaikuttamaan merkittävästi inarinsaamenkielisten työntekijöiden saatavuuteen ja koko kielen tilaan. Pienen kielen puhujayhteisössä 17 uutta kielenpuhujaa on juhlimisen arvoinen saavutus.

Lisätietoja Suomen Kulttuurirahaston tukemasta kielipesätoiminnasta yliasiamies Antti Arjavalta, p. 09-6128 1234