Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakoi tämän vuoden apurahansa ja palkintonsa 52. vuosijuhlassaan 26.4.2014 Mikkelissä. Apurahan sai 71 hakijaa, ja jakosumma oli yhteensä 621 000 euroa.

Etelä-Savon rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon saivat hum. kand. Risto Nyyssönen puhallinmusiikin puolustajana ja musiikkiteatterin visionäärinä sekä päätoimittaja Ilkka Seppä sanan säilästä ja ihmiselon ymmärtämisestä. Vuoden 2014 Rantasalmi-palkinto luovutettiin arkkitehti SAFA Panu Kailalle restauroinnin tietäjälle, perinteiden kunnioittajalle. Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa.

Taiteen osuus apurahoista oli 60 % (366 500 euroa) ja tieteen 37 % (225 500 euroa). Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (30 %) ja säveltaiteet (21 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten humanistisille tieteen aloille (44 %) sekä kasvatustieteelle ja opetusalalle (14 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Apurahan sai noin 20 % hakijoista, ja apurahojen keskisuuruus oli n. 8 500 euroa.

Kokovuotisia apurahoja myönnettiin seitsemän

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna tieteen puolella fil. tohtori Laura Hokkaselle, fil. maisteri Minna Kososelle sekä teol. maisteri Juuso Loikkaselle. Taiteen puolella kokovuotisen apurahan saivat näyttelijä Kira Boesen-Muhonen, kuvataiteilija Tuomas Lauriala, kuvat. maisteri Hanna Vahvaselkä ja kirjailija Helena Waris.

Puolivuotiseen työskentelyyn tukea saivat fil. maisteri Samuli Arkko, tait. maisteri Samuli Heimonen, teatteriohjaaja Saku Heinonen, kuvanveistäjä Juha Lahtinen, fil. lis. Virpi Launonen, fil. maisteri Ville Manninen, yhteiskuntat. maisteri Hanna Moilanen, kuvataiteilija YAMK Anne-Mari Pelkonen, kasvatust. maisteri Marika Pesonen sekä tait. maisteri Jaakko Ruuska.

Tutkimus mustasta huumorista ja digitaalisesti siirtyvästä nuorten pienfolkloresta

Fil. tohtori Laura Hokkasen kokovuotisessa tutkimushankkeessa (26 000 eur) selvitetään 2000-luvulla yleistynyttä digitaalista nuorisofolklorea erityisesti mustan huumorin näkökulmasta. Millaisia rasistisia, epäeettisiä, alatyylisiä, seksistisiä tai muulla tavoin tabuaiheiksi miellettäviä vitsejä, sutkauksia, pilapiirroksia, sananlaskuja, arvoituksia ja laulumuunnelmia nuorten keskuudessa kulkee digitaalisen kulttuurin aikana? Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oleva musta huumori on yleensä suodatettu esimerkiksi koululaishuumoria käsittelevistä vitsikirjoista kokonaan, joten käsitys nuorten huumorituotteista jää tältä osin puutteelliseksi. Nykyaikaisen digiloren eli digitaalisesti siirtyvän folkloren perinnetuotokset muistuttavat monin osin kymmenien vuosien takaisten oivallusten jäljitelmiä ja toisintoja. Erona on vain niiden ilmenemismuoto sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median välityksellä sekä kontekstualisoiminen ajankohtaisteemoihin. Perinnekeruun kannalta niistä tekee haastavan tietynlainen lyhytikäisyys: ne esiintyvät digitaalisissa muodoissa, jotka tuhoutuvat nopeasti yhdellä näppäimen painalluksella.

Väitöskirjatyö älykkään suunnittelun teoriasta

Teol. maisteri Juuso Loikkanen sai kokovuotisen apurahan (22 000 eur) älykkään suunnittelun teoriaa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Tiede ja uskonto ovat luultavasti kaksi eniten vaikuttavia tahoja nyky-yhteiskunnassa. Tyypillisin ilmiö, joka liittyy tieteeseen ja uskontoon on teoria älykkäästä suunnittelusta. Teorian mukaan maailman kaikkeuden tietyt piirteet selittää parhaiten älykäs yliluonnollinen syy. Älykästä suunnittelua pidetään siltana tieteeseen ja teknologiaan.

Ars Nova ry:n galleriatoimintaa käynnistetään Savonlinnassa

Toimintansa aikana Ars Nova ry on ollut mukana aloitteentekijänä monissa merkittävissä kulttuurihankkeissa Savonlinnassa. Yhdistys on järjestänyt vuosittain jurytetyn vuosinäyttelyn ja se on myös mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt järjestämään kursseja ja koulutusta jäsenistölleen. Näyttelytoiminta on yhdistyksen toiminnan ydin ja Ars Nova ry Etelä-Savon rahaston apurahan (12 000 euroa) oman galleriatoiminnan käynnistämiseen. Ars Novan jäsenistö koostuu ammattitaiteilijoista ja kuvataiteen harrastajista. Vuonna 2014 vuosinäyttely järjestetään Savonlinnan maakuntamuseossa.

Tutkimus verkkojournalismin luotettavuudesta ja sitä tukevista työkäytänteistä

Fil. maisteri Ville Mannisen (11 000 euroa) väitöstutkimuksessa selvitetään verkkojournalismin luotettavuutta ja sitä tukevia työkäytäntöjä. Aihe pureutuu hyvin ajankohtaiseen aiheeseen. Väitöstutkimuksen tavoitteena on tuottaa tarkkaa ja ajankohtaista tietoa verkkojournalismin luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tukea journalismin avoimuutta ja yleisön medialukutaitoa sekä edesauttaa verkkojournalismin luotettavuuden kehittämistä.

Tukea nuorille taitajille musiikin ja baletin saroilla

Etelä-Savon rahaston tukea saivat solistiurallaan jo kannuksiaan hankkineet musiikkipedagogi AMK Anu Ontronen (10 000 eur) sekä mus. kand. Jere Martikainen (8 000 eur). Apuraha mahdollistaa nuorten solistien osallistumisen mestarikusseille, täysipainoisen keskittymisen mm. kilpailuohjelmiston harjoittelemiseen sekä kokonaisten oopperaroolien valmistamiseen.

Koululaiset Ella Puurtinen, Ira Seppänen ja Sanni Törrönen saivat kukin 2 000 euroa tukea Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen erikoiskoulutukseen osallistumiseen.
 

Katso myös

Etelä-Savon rahaston apurahat 2014

Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinto jaettiin jälleen vuosijuhlassa 2014. Palkinnon sai tänä vuonna restauroinnin tietäjä, perinteiden kunnioittaja Panu Kaila.