Suomen Kulttuurirahaston myöntämien apurahojen kokonaissumma lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa vuosittain, ja rahasto onkin yksi Suomen suurimmista yleishyödyllisistä apurahasäätiöistä. Millainen oli kulunut vuosi myönnettyjen apurahojen valossa?
Kulttuurirahastossa toimintavuosi vaihtuu syys- ja lokakuun taitteessa, joten tämän artikkelin luvut koskevat ajanjaksoa 1.10.2022–30.9.2023.
Kulttuurirahasto myönsi apurahoja ja palkintoja yhteensä 52,1 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut vuosi vuodelta. Apurahat muodostavat valtaosan Kulttuurirahaston jakamasta tuesta, mutta rahastolla on myös omia kulttuurihankkeita, joihin käytettiin 5,9 miljoonaa euroa.
Kulttuurirahasto muodostuu keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta. Keskusrahastosta myönnettiin apurahoja 31 miljoonaa euroa ja maakuntarahastoista yhteensä 13,9 miljoonaa euroa.
Erityiskohteisiin jaettiin näiden lisäksi tukea 7,2 miljoonaa euroa. Erityiskohteissa apurahoitus kohdistuu tiettyyn aiheeseen tai teemaan, kuluneena vuonna esimerkiksi muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:n tutkimukseen.
Menestyneitä hakemuksia oli yhteensä 2472. Se on noin 13 prosenttia koko vuoden hakemusmäärästä keskusrahastossa ja maakuntarahastoissa yhteensä. Apurahansaajia oli kattavasti eri puolilla Suomea, noin 140 kunnassa.
Tukea tieteelle ja taiteelle
Yleisistä apurahoista tieteen eri aloille kohdistui 25,2 miljoonaa euroa ja taiteeseen 19,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi väitöskirjatyöhön myönnettiin 608 ja taiteelliseen työskentelyyn 741 apurahaa. Tieteen ja taiteen jakaumaa aloittain voi tarkastella alla olevasta kuvasta.
Kulttuurirahaston tavoitteena on ollut lisätä koko- ja monivuotisia apurahoja, jotka mahdollistavat saajalle kokopäiväisen tieteellisen tai taiteellisen työn vähintään vuodeksi. Kuluneena vuonna säätiö myönsi 931 kokovuotista apurahaa, joista 165 oli monivuotisia.
Suuria apurahoja jaettiin poikkeuksellisen monta, sillä 100 000 euron rajan ylitti 36 apurahaa.
Apurahahakemukset käsitellään apurahapaneeleissa, jotka muodostuvat luottamushenkilöistä ja vaihtuvista asiantuntijoista. Vertaisarviointi turvaa eri alojen tarkemman tietämyksen ja tasapuolisuuden, ja asiantuntijoiden vaihtuvuuden ansiosta yksittäiset henkilöt eivät pääse liian vahvasti vaikuttamaan apurahapäätöksiin. Kulttuurirahaston suurimmassa haussa eli Lokakuun haussa hakemuksia oli arvioimassa yhteensä noin 150 asiantuntijaa.
Suurimpia apurahapäätöksiä
Vuoden aikana tehtiin useita suuria apurahapäätöksiä, joista tässä muutamia. Suurimmista apurahoista voit lukea lisää Ajankohtaista-osiosta verkkosivuiltamme.
- Muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:n tutkimukseen yhdeksälle hankkeelle yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
- Vihreää siirtymää jouduttavien materiaalien ja teknologioiden tutkimukseen kuudelle hankkeelle yhteensä 1,25 miljoonaa euroa.
- Sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen kuudelle hankkeelle yhteensä miljoona euroa maakuntarahastojen yhteisenä lisämiljoonana.
- Kotimaisten kielten keskukselle 850 000 euroa Suomen murteiden sanakirjan toimitustyöhön 2024–2028.
- FUS LiFu -tutkimuslaitteen eli ”aivopesurin” hankintaan Oulun yliopistolle 700 000 euroa.
- Suomen UWC-yhdistykselle kansainvälisten lukioiden lukuvuosimaksuihin ja yhdistyksen toimintaan 635 000 euroa.
- Argumenta-apurahoina yhteensä 600 000 euroa neljälle hankkeelle, joissa luodaan laajaa keskustelua tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista.
Kulttuurirahaston vuosi
Lisää kuluneen vuoden apurahoista, palkinnoista, hankkeista, taloudesta ja muusta toiminnasta voit lukea vuosikertomuksestamme.
