Pieti Tolvasen ja uJunnun projektissa tuodaan peruskouluihin monitieteistä ja innostavaa tiedekasvatusta kestävyysmurroksen teemoista. Vuodesta 2022 Lapin Yliopiston alla toiminut uJunnu toteuttaa lasten ja nuorten tiedekasvatusta Lapin alueella. UJunnun toimintaa kehitetään yhteistyössä Lapin yliopiston eri tiedekuntien, Arktisen keskuksen sekä Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalojen kanssa. Tiedekasvatusprojektin tavoitteena on tuottaa kuusi kestävyysaiheista teemakokonaisuutta, jotka ovat kaikkien Lapin alueen koulujen saavutettavissa kaksikielisinä. Kouluille tuotetaan laadukas, ajankohtainen ja tutkittuun tietoon perustuva monialainen oppimiskokonaisuus, joka tarjoaa laajan, erityisesti harvaan asuttuja pohjoisia alueita painottavan näkökulman kestävyysmurroksen edistämisestä perusopetuksessa.

Lapin rahaston toinen suuren apurahan saaja on Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä syöpätautien erikoislääkäri, lääket. tohtori Katri Selander. Hän saa 40 000 euron apurahan immuno-onkologisten syöpähoitojen haittoja ennustavan geenitestin kehittämistä käsittelevään tutkimukseen. Immuno-onkologiset hoidot (IO-hoidot) ovat uusia ja potentiaalisesti parantavia hoitoja syöpiin, joihin perinteiset hoitomuodot eivät auta, mutta ne Ivoivat aiheuttaa myös haitallisia sivuvaikutuksia. O-haittavaikutusmekanismeista tarvitaan lisää tietoa, jotta hoidot voitaisiin kohdentaa potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten, ja välttää niillä, joilla on suuri riski saada hoidoista vakava haitta.

Kokovuotisia apurahoja yhteensä kuudelle tieteen ja taiteen edustajalle

”Lapin rahasto vastaanotti tänä vuonna 400 apurahahakemusta, joilla haettiin lähes 8 miljoonalla eurolla rahoitusta. Apurahamyönnöissä on toteutunut maakunnallinen vaikuttavuus. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä kuusi, kolme tieteisiin ja kolme taiteisiin”, kertoo asiamies Susanna Jänkälä.

Tait. maisteri Christa Haataja tekee väitöskirjatyötä saamelais-suomalaisen perheen historiasta 1800-luvulla. Hän tutkii kulttuurihistorian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan poropaimenena eli raitiona toimineen Anna Henriksdotter Riimin ja hänen perheensä elämää. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kuvaus yhden perheen elämästä aikana, jolloin pohjoisiin elinpiireihin ja perinteisiin elinkeinoihin alkoivat liittyä niin karja- ja maatalous kuin suurporonhoitokin. Tarkoitus on lisätä tietoa siitä, miten kulttuuriset ja elinkeinolliset muutokset näkyivät yksilöiden ja yhteisöjen toiminnassa sekä heidän välisissään suhteissa.

Rovaniemeläinen kuvataitelija Eliina Hurtig maalaa ekspressiivisiä akryyli- ja öljyväriteoksia. Hän käsittelee taiteessaan ihmisyyttä: kokemuksia, jotka ovat syntyneet vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hän jatkaa maalaussarjassaan teemallisesti vuonna 2022 aloittamaansa aihetta kärsimyksen ja toivon näköaloista. Apurahakaudella hän toteuttaa teoskokonaisuutta yksityisnäyttelyyn Kemin taidemuseoon vuodelle 2025.

Mus. maisteri ja harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvi on keskittynyt viime vuosina erityisesti harmonikan elektroakustisten mahdollisuuksien kehittämiseen. Apurahalla hän tekee uutta musiikkia yhteistyössä säveltäjien ja elektroakustiseen musiikkiin perehtyneiden muusikoiden kanssa sekä omaa sävellystyötä. Taiteellisen toiminnan lisäksi hän suorittaa musiikin tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian klassisen musiikin DocMus-tohtorikoulussa.

Enontekiöllä asuva kuvanveistäjä Sauli Miettunen sai syyskuussa 2022 valmiiksi puolitoista vuotta työstämänsä teoksen Lapin keskussairaalaan. Hän käytti tähän teokseen moninaisia materiaaleja, kuten kuivattuja hedelmiä, vihanneksia, kalannahkaa, puuta, metallia, kangasta, pigmenttejä ja paperimassaa, joka oli miltei kaikissa koossapitävänä kiinneaineena. Hän on jatkanut samantapaisin menetelmin uusien veistosten tekoa ja työstää uusista teoksista näyttelyjä.

Inarilainen M.Sc., KTM Pirita Näkkäläjärvi tutkii saamelaisen joiun merkityksiä ja kulttuurista omimista. Hän toimii väitöskirjatutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Global Music and Community Engagement -osastolla musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin tohtorikoulussa MuTrissa. Näkkäläjärvi on itse saamelaisten joikuperinteen kantaja. Hän on joikannut pienestä pitäen, esiintynyt sadoissa konserteissa, sekä työskennellyt monipuolisesti saamelaisella kulttuurikentällä muun muassa saamelaisten kansallisjoiun asettamiseksi.

Fil. tohtori Antti Salminen saa työskentelyapurahan väitöksen jälkeiselle tutkimukselle, jossa selvitetään aurinkoperäisiä vaikutuksia Maan ilmakehässä talvisin ilmenevään tuuli-ilmiöön, polaaripyörteeseen, joka osaltaan vaikuttaa erityisesti arktisen alueen talvisäähän ja -ilmastoon. Poikkitieteellinen tutkimusaihe käsittää avaruusfysiikkaa, ilmakehäfysiikkaa sekä ilmastotutkimusta. Tutkimus toteutetaan Oulun yliopiston Avaruusilmaston tutkimusryhmässä.

Tunnustusta pohjoisesta taiteesta, ympäristön ja yhteisön yhteen saattamisesta

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi J.V. Snellman -mitalin Lapin rahaston hoitokunnan esityksestä professori Timo Jokelalle mittavasta elämäntyöstä pohjoisen puolesta. ”Jokela on kehittänyt pitkäjänteisesti ympäristö- ja osallistavan taiteen koulutuskokonaisuuksia ja tehnyt yhteistyötä lappilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa”, kertoo Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilari Hovila.

Jokela on pyrkinyt turvaamaan pohjoisen alueen taiteen kestävän kehityksen ottaen huomioon niin alueen maantieteelliset kuin kulttuurisetkin erityspiirteet. Hän on rakentanut arktisen alueen yhteistyötä kansainvälisesti ja antanut merkittävän panoksen erityisesti kuvataidealan koulutuksen profiloitumiseen osallistavan taiteen kentällä sekä Lapissa että laajemmin arktisella alueella.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojenjakotilaisuus järjestettiin lauantaina 10.6.2023 Arktikumissa Rovaniemellä. Vuosijuhlaesitelmän piti Antti Salminen aiheesta Arktinen polaaripyörre aurinkoperäisten vaikutusten alaisena.

Kaikki Lapin rahaston vuoden 2023 apurahansaajat löydät täältä.